Testo tradotto in Español · Vedi il testo originale
Taas muistelen kuinka sinut veinOtra vez recuerdo cómo te llevé
Tuohon autioon kalliosaareenA esa desierta isla rocosa
Ja kysyin minne ovat lokit sieltä kadonneetY pregunté dónde están las gaviotas desaparecidas de allí
Vaan en huomannut, et siinä ollutkaanPero no me di cuenta de que no estaban allí
Huomaan kadulla mua tuijotetaanVeo que en la calle me miran fijamente
Kai ne puhuu että varjojani pelkäänQuizás hablan de que temo mis sombras
Kai puhun paljon yksin, vaikka toiset kuuleeQuizás hablo mucho solo, aunque otros escuchan
Vaan ei se liikuta mua enää hiukkaakaanPero ya no me importa en lo más mínimo
Tiedän että kaipaat vielä sinäkinSé que también sigues extrañando
Vaikka luottanut et sydämeni paloonAunque no confiaste en el fuego de mi corazón
En enää pimeää mä pelkää, mutta kuitenkinYa no temo la oscuridad, pero aún así
Heti aamulla mä lähden kulkemaanAl amanecer partiré
Nousevan auringon valoonHacia la luz del sol naciente
Taas muistelen kuinka sinut näinOtra vez recuerdo cómo te vi
Torin kahvilassa viimeisen kerranPor última vez en la cafetería de la plaza
Mua ihmetelkööt vaikka valuu kyyneleetQue se asombren de mí aunque las lágrimas caigan
Nyt on viimein tullut aika unohtaaHa llegado finalmente el momento de olvidar
Vaan tämän yön mä vielä valvonPero esta noche aún velaré
Ja heitän kaiken pois sua muistuttavanY desharé todo lo que me recuerde a ti
Mun pakko on niin, vaikka vieläkin sua palvonEs necesario, aunque aún te adore
Muuten aamun en näe nousevanDe lo contrario, no veré amanecer